Luukas 2

Rooman keisari Augustus päätti näihin aikoihin, että koko valtakunnassa oli toimitettava väestönlaskenta. Se suoritettiin, kun Kyrenius oli Syyrian maaherrana. Jokaisen piti matkustaa henkikirjoitusta varten sille paikkakunnalle, josta hänen sukunsa oli lähtoisin. Koska Joosef kuului Daavidin sukuun, hänen oli mentävä Juudean Betlehemiin – sehän oli kuningas Daavidin kotikaupunki. Joosef itse asui Galilean Nasaretissa. Hän otti matkalle mukaan morsiamensa Marian, joka odotti lasta. Kun he olivat Betlehemissä, lapsi syntyi. Se oli poika. Maria kääri lapsen, esikoisensa, kapaloihin ja pani eläinten seimeen, sillä kaikki kaupungin majoituspaikat olivat täynnä. Samana yönä oli muutamia paimenia kylän ulkopuolella vartioimassa lammaslaumoja. Yhtäkkiä heidän keskelleen ilmestyi enkeli, ja Herran kirkkaus valaisi koko tienoon. Paimenet pelästyivät suunnattomasti, mutta enkeli rauhoitti heitä. »Älkää pelätkö!» hän sanoi. »Saatte kuulla kaikkien aikojen iloisimman uutisen. Se koskee jokaista ihmistä. Betlehemissä on tänä yönä syntynyt Vapahtaja – Messias, Herra! Voitte mennä katsomaan häntä: lapsi nukkuu kapaloituna eläinten seimessä.» Yhtäkkiä enkelin seuraan liittyi kokonainen taivaan armeija, joka kiitti Jumalaa: »Kunnia korkeuden Jumalalle. Rauha maan ihmisille, joita Jumala rakastaa!» Kun enkelijoukko oli palannut taivaaseen, paimenet sanoivat toisilleen: »Mennään heti Betlehemiin katsomaan ihmettä, josta Jumala ilmoitti meille.» He juoksivat kaupunkiin ja löysivät Marian ja Joosefin. Seimessä todellakin oli vastasyntynyt lapsi! Paimenet kertoivat kaikille, mitä oli tapahtunut ja mitä enkeli oli sanonut heille lapsesta. Ihmiset hämmästyivät kuullessaan heidän kertomuksensa, mutta Maria painoi tapahtumat hiljaa mieleensä ja mietti niitä usein. Paimenet menivät takaisin laumansa luo. He ylistivät Jumalaa enkelien tuomasta ilosanomasta ja siitä, että olivat saaneet nähdä lapsen aivan niin kuin enkeli oli luvannut. Kahdeksan päivää myöhemmin oli lapsen ympärileikkaus. Hänen nimekseen tuli Jeesus. Tämän nimenhän hän oli saanut enkeliltä jo ennen kuin Maria alkoi häntä odottaa. Mooseksen laki vaati äitiä uhraamaan temppelissä lapsen syntymän jälkeen puhdistusuhrin. Kun Joosef ja Maria lähtivät tämän vuoksi Jerusalemiin, he veivät samalla Jeesuksen Herran eteen, sillä Jumala oli laissaan määrännyt, että jokainen esikoispoika on omistettava Herralle. Jeesuksen vanhempien puhdistusuhrina oli lain mukaan »kaksi metsäkyyhkystä tai kyyhkysenpoikasta». Temppelissä oli silloin myös Simeon-niminen jerusalemilainen. Hän oli hurskas, Jumalaa pelkäävä ja Pyhän Hengen täyttämä mies, joka jatkuvasti odotti Messiaan tuloa. Pyhä Henki oli ilmoittanut hänelle, että hän ennen kuolemaansa näkisi Jumalan lähettämän Messias-kuninkaan. Nyt Henki oli ohjannut hänet temppeliin, ja kun Maria ja Joosef lainkuulaisina toivat lastaan Herran eteen, Simeon otti Jeesuksen syliinsä ja ylisti Jumalaa. -31 »Herra, nyt voin kuolla rauhassa, sillä olet täyttänyt lupauksesi», hän sanoi. »Olen nähnyt Vapahtajan, jonka annoit maailmalle. Hän on kaikkien kansojen valo ja oman kansasi Israelin kunnia.» Joosef ja Maria seisoivat vieressä ja ihmettelivät kuullessaan, mitä Simeon sanoi Jeesuksesta. Simeon siunasi heidät ja sanoi vielä Marialle: »Joudut kärsimään paljon, sillä monet israelilaiset kääntävät selkänsä pojallesi – omaksi onnettomuudekseen. Toisille taas hän on heidän suurin ilonsa, ja monet salaiset ajatukset paljastuvat.» Temppelissä oli sinä päivänä myös 84-vuotias profeetta Hanna. Hänen isänsä oli juutalaiseen Asserin heimoon kuuluva Fanuel. Hanna oli aikoinaan mennyt nuorena naimisiin, mutta jäänyt leskeksi seitsemän avioliittovuoden jälkeen. Hän oli jatkuvasti temppelissä, rukoili yötä päivää ja paastosi usein. Kun Simeon puhui Marian ja Joosefin kanssa, Hannakin tuli heidän luokseen. Hän kiitti Jumalaa ja kertoi kaikille, jotka odottivat Jerusalemin vapaaksi lunastajaa: Messias oli nyt tullut! Kun Jeesuksen vanhemmat olivat tehneet sen, mitä Jumalan laki vaati, he palasivat kotiinsa Galilean Nasaretiin. Siellä lapsesta kasvoi voimakas ja viisas poika, jota Jumala runsaasti siunasi. Jeesuksen vanhemmat kävivät joka vuosi Jerusalemin pääsiäisjuhlilla. Kun Jeesus oli kaksitoistavuotias, perhe kävi taas Jerusalemissa. Juhlien päätyttyä Joosef ja Maria lähtivät paluumatkalle, mutta Jeesus jäi heidän huomaamattaan Jerusalemiin. Ensimmäisenä päivänä vanhemmat eivät osanneet kaivata häntä. He olettivat, että hän oli ystäviensä kanssa muiden matkalaisten joukossa. Kun Jeesusta ei illallakaan näkynyt, Joosef ja Maria alkoivat kysellä häntä tuttavilta ja sukulaisilta, mutta kukaan ei tiennyt pojasta. Vanhempien oli palattava Jerusalemiin etsimään häntä. Vasta kolmen päivän kuluttua he löysivät pojan. Hän istui temppelissä keskustelemassa lainopettajien kanssa. Kaikki ihmettelivät hänen käsityskykyään ja vastauksiaan. Joosef ja Maria eivät tienneet mitä ajatella, kun näkivät hänen istuvan siellä kaikessa rauhassa. »Miksi sinä teit meille tämän?» Maria kysyi. »Isä ja minä olemme olleet huolissamme ja etsineet sinua joka paikasta.» »Mutta miksi teidän piti minua etsiä?» Jeesus kysyi. »Ettekö tienneet, että täällähän minä olisin – Isäni talossa?» Isä ja äiti eivät ollenkaan ymmärtäneet, mitä hän tarkoitti. Jeesus palasi sitten vanhempiensa kanssa Nasaretiin ja oli heille tottelevainen. Hänen äitinsä painoi myös tämän tapahtuman mieleensä. Jeesus kasvoi ja kehittyi sekä Jumalan että ihmisten rakastamana.

Abonner på nyhetsbrevet vårt

Installer Eglise Locale