Luukas 23

Koko neuvosto vei sitten Jeesuksen maaherra Pilatuksen luo. Siellä neuvoston jäsenet esittivät syytöksensä: »Tämä mies johtaa kansamme tuhoon, sillä hän kieltää maksamasta veroja Rooman hallinnolle ja väittää olevansa kuningas, meidän Messiaamme.» Pilatus kysyi Jeesukselta: »Oletko sinä juutalaisten kuningas?» »Olen, aivan niin kuin sanoit», Jeesus vastasi. Pilatus kääntyi ylipappeihin ja kansaan päin: »Ei kai tätä voi pitää rikoksena?» He hurjistuivat. »Hän saa aikaan mellakoita hallitusta vastaan missä vain liikkuukin – kaikkialla Juudeassa, Galileasta tänne asti.» »Onko hän sitten galilealainen?» Pilatus kysyi. Saatuaan myöntävän vastauksen Pilatus lähetti Jeesuksen Herodeksen luo, sillä Galilea kuului tämän hallintaan. Herodes sattui olemaan silloin Jerusalemissa. Hän oli kuullut paljon Jeesuksesta ja ilahtui, kun sai nyt tilaisuuden nähdä hänet. Erityisesti Herodes toivoi, että hän tekisi jonkin ihmeen. Herodes teki Jeesukselle kysymyksen toisensa perään, mutta tämä ei vastannut yhteenkään. Ylipapit ja lainopettajat huusivat syytöksiä. Herodes ja hänen sotilaansa alkoivat pilkata Jeesusta. He pukivat hienon viitan hänen päälleen ja lähettivät hänet takaisin Pilatuksen luo. Herodes ja Pilatus olivat tätä ennen olleet vihamiehiä keskenään, mutta nyt heistä tuli ystäviä. Pilatus kutsui ylipapit, lainopettajat ja muun joukon sisään ja ilmoitti heille päätöksensä: »Toitte tämän miehen luokseni ja syytitte häntä kapinan lietsomisesta Rooman hallitusta vastaan. Olen nyt kuulustellut häntä ja todennut hänet syyttömäksi. Herodes tuli samaan tulokseen ja lähetti hänet takaisin tänne. Tämä mies ei ole syyllistynyt mihinkään, mikä vaatisi kuolemanrangaistusta. Annan hänet ruoskittavaksi ja päästän sitten vapaaksi.» Oli tapana, että juhlan aikana vapautettiin se vanki, jonka kansa halusi. Kansanjoukko alkoi huutaa: »Ei häntä, vaan päästä meille Barabbas!» Barabbas oli vangittuna hallituksen vastaisen kapinan lietsomisesta ja murhasta. Pilatus yritti vielä puhua väkijoukolle, sillä hän tahtoi vapauttaa Jeesuksen. Mutta ihmiset huusivat: »Ristiinnaulitse! Ristiinnaulitse!» Pilatus vetosi heihin vielä kolmannen kerran: »Minkä rikoksen hän on tehnyt? En ole todennut mitään sellaista, mistä voisin tuomita hänet kuolemaan. Annan ruoskia hänet ja päästän sitten vapaaksi.» Mutta ihmiset huusivat yhä hurjemmin, että Jeesuksen oli kuoltava, ja lopulta heidän huutonsa pääsivät voitolle. Pilatus antoi periksi ja lähetti Jeesuksen kuolemaan. Hän myös päästi Barabbaan vapaaksi, kuten he vaativat. Jeesukselle hän antoi heidän tehdä mitä tahtoivat. Kun Jeesusta vietiin surmattavaksi, tiellä tuli vastaan kyreneläinen Simon. Hän oli palaamassa maalta Jerusalemiin, ja nyt hänet pantiin kantamaan Jeesuksen ristiä. Suuri joukko ihmisiä kulki Jeesuksen perässä. Mukana oli useita surun murtamia naisia. Jeesus kääntyi sanomaan heille: »Jerusalemin tyttäret, älkää itkekö minua, vaan itseänne ja lapsianne. Tulee aika, jolloin pidetään onnellisina niitä naisia, joilla ei ole lapsia. Ihmiset toivovat silloin, että vuoret murskaisivat heidät alleen ja maa peittäisi heidät. Jos tällaista tapahtuu minulle, joka olen elävä puu, miten käykään teidän?» Kaksi rikollista vietiin Jeesuksen kanssa teloitettavaksi niin sanotulle Pääkallonpaikalle. Siellä kaikki kolme ristiinnaulittiin – Jeesus keskimmäiseen ristiin ja rikolliset hänen kummallekin puolelleen. Jeesus sanoi: »Isä, anna näille ihmisille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä tekevät.» Sotilaat arpoivat keskenään hänen vaatteensa. Ihmisjoukko seisoi ristien ympärillä katselemassa. Juutalaisten johtomiehet naureskelivat pilkallisina: »Hän oli hyvä auttamaan ihmisiä. Pelastakoon nyt itsensäkin, jos kerran on Jumalan valitsema Messias.» Myös sotilaat pilkkasivat häntä. He tarjosivat hänelle juotavaksi hapanviiniä ja huutelivat: »Pelasta itsesi, jos olet juutalaisten kuningas!» Hänen yläpuolelleen ristiin kiinnitettiin kilpi: »Juutalaisten kuningas.» Toinen hänen vierellään riippuvista rikollisista alkoi pilkata häntä: »Sinähän olet Messias? Auta nyt äkkiä itseäsi ja meitä myös.» Mutta toinen rikollinen keskeytti hänet moittivasti: »Etkö pelkää Jumalaa edes kuollessasi? Meidän on kuoltava, koska olemme tehneet pahaa, mutta tämä mies on syytön.» Sitten hän sanoi: »Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi.» Jeesus vastasi: »Lupaan, että olet tänään kanssani paratiisissa.» Oli keskipäivä, mutta äkkiä koko maa pimeni kolmeksi tunniksi. Aurinkoa ei näkynyt. Yhtäkkiä temppelin pyhintä osaa erottava raskas verho repesi keskeltä halki. Sitten Jeesus huusi: »Isä, minä annan henkeni sinun käsiisi!» Ja niin hän kuoli. Kun teloituksia johtava roomalainen upseeri näki, mitä oli tapahtunut, hän antoi kunnian Jumalalle ja sanoi: »Tämä oli varmasti Jumalan mies.» Kun ristiinnaulitsemista seuranneet ihmiset näkivät Jeesuksen kuolleen, he palasivat murheellisina kotiin. Jeesuksen ystävät seisoivat jonkin matkan päässä katselemassa. Heidän joukossaan olivat Jeesuksen mukana Galileasta tulleet naiset. -52 Joosef – juutalaisten suuren neuvoston jäsen Juudean Arimatiasta – meni pyytämään Pilatukselta, että saisi ottaa Jeesuksen ruumiin ristiltä. Joosef oli Jumalan tahtoa kyselevä mies, joka odotti Messiaan tuloa. Hän ei ollut yhtynyt muiden kansanjohtajien päätöksiin. Hän otti nyt Jeesuksen ruumiin, kääri sen suureen liinaan ja vei kallioon hakattuun, käyttämättömään hautaan. Silloin oli perjantai-iltapäivä ja sapatinvietto alkamassa. Galilealaiset naiset seurasivat hautausta kauempaa. Sitten he menivät kotiinsa ja valmistivat tuoksuvia voiteita hautausta varten. Sapatin he lepäsivät, niin kuin laki vaati.

Abonneer op onze nieuwsbrief

Église Locale installeren