Luukas 22

Oli tulossa pääsiäinen – juhla, jonka aikana juutalaiset käyttivät vain happamatonta leipää. Ylipapit ja muut uskonnolliset johtomiehet suunnittelivat kiihkeästi Jeesuksen murhaa. Se piti vain tehdä niin, ettei syntyisi levottomuuksia: he pelkäsivät kansaa. Sitten saatana meni Juudas Iskariotiin, joka oli yksi Jeesuksen kahdestatoista oppilaasta. Tämä lähti ylipappien ja temppelivartion päälliköiden luo neuvottelemaan, miten saisi Jeesuksen helpoimmin heidän käsiinsä. Nämä tulivat tietysti iloisiksi ja lupasivat maksaa Juudakselle. Juudas alkoi odottaa sopivaa tilaisuutta; Jeesus olisi paras pidättää sellaisena hetkenä, jolloin hänen ympärillään ei olisi väkijoukkoja. Oli pääsiäisviikon se päivä, jona pääsiäislammas teurastetaan ja syödään happamattoman leivän kanssa. Jeesus lähetti Pietarin ja Johanneksen tekemään valmisteluja pääsiäisateriaa varten. »Minne valmistamme sen?» he kysyivät. Jeesus vastasi: »Kun tulette Jerusalemiin, näette kadulla vesiruukkua kantavan miehen. Menkää samaan taloon kuin hänkin ja sanokaa isännälle: ’Opettajamme pyytää, että näyttäisit meille vierashuoneen, jossa hän voisi syödä oppilaidensa kanssa pääsiäisaterian.’ Hän vie teidät suureen yläkerran huoneeseen. Kaikki on siellä kunnossa meitä varten. Valmistakaa ateria sinne.» He menivät muiden edellä kaupunkiin, ja kaikki kävi niin kuin Jeesus oli sanonut. He kattoivat pääsiäisaterian. Jeesus tuli jäljestä toisten kanssa, ja aterian alkamisaikaan he kaikki kävivät pöytään. Jeesus sanoi: »Olen hartaasti odottanut, että saan syödä tämän pääsiäislampaan teidän kanssanne, ennen kuin joudun kärsimään. Seuraavan kerran syön sitä vasta sitten, kun Jumalan valtakunnassa on toteutunut tällaisen aterian tarkoitus.» Hän otti viinimaljan käteensä, kiitti Jumalaa ja sanoi: »Ottakaa tämä ja juokaa siitä kaikki. Nyt en enää juo viiniä, ennen kuin Jumalan valtakunta on tullut.» Sitten hän tarttui leipään, ja kiitettyään siitä Jumalaa hän mursi sen palasiksi, antoi oppilailleen ja sanoi: »Tämä on ruumiini, jonka annan puolestanne. Syökää se minun muistokseni.» Aterian jälkeen hän otti viinimaljan ja sanoi: »Tämä on uusi liitto, jonka Jumala tekee teidän kanssanne pelastaakseen teidät. Liitto vahvistetaan minun verelläni, jonka vuodatan uhrina puolestanne. Mutta meidän joukossamme istuu myös pettäjäni. Minun on kuoltava. Se kuuluu Jumalan suunnitelmaan. Mutta sen ihmisen kohtalo on kauhea, joka minut pettää.» Oppilaat kyselivät ihmeissään, kuinka kukaan heistä koskaan voisi tehdä sellaista. Sitten he alkoivat kinastella siitä, kuka heistä pääsisi parhaaseen asemaan tulevassa valtakunnassa. Jeesus sanoi heille: »Tässä maailmassa määräilevät hallitsijat ja mahtimiehet kansoja kuin orjiaan, ja heitä sanotaan hyväntekijöiksi. Mutta teidän keskuudessanne on suurin se, joka palvelee parhaiten. Tavallisesti isäntä istuu pöydässä ja edellyttää, että häntä palvellaan. Mutta nyt minä olen teidän palvelijanne. Olette kuitenkin olleet minulle uskollisia näinä vaikeina päivinä. Isäni on tehnyt minusta kuninkaan, ja minä puolestani annan teille oikeuden syödä ja juoda pöydässäni hänen valtakunnassaan. Saatte istua valtaistuimella ja tuomita Israelin kahtatoista heimoa. Simon, Simon, saatana haluaisi seuloa teitä kuin vehnää, mutta olen rukoillut puolestasi, ettet kokonaan menettäisi uskoasi. Kun olet katunut ja palannut taas luokseni, vahvista myös veljiesi uskoa.» Simon sanoi: »Herra, minähän olen valmis menemään kanssasi vankilaan ja vaikka kuolemaankin.» Mutta Jeesus sanoi: »Kuule nyt, Pietari! Jo tänä yönä, ennen kuin kukko aamulla kiekuu, sinä kolme kertaa kiellät edes tuntevasi minua.» Sitten hän kysyi: »Miten tulitte toimeen, kun lähetin teidät ilman rahaa, laukkua ja ylimääräisiä vaatteita hyvää uutista julistamaan?» He vastasivat: »Aivan hyvin.» »Jos teillä on laukku tai rahaa, ottakaa ne nyt mukaanne», hän sanoi. »Ellei teillä ole miekkaa, myykää vaatteenne ja ostakaa. Nyt nimittäin toteutuu minusta sanottu ennustus: ’Hänet tuomitaan rikollisena.’ Kaikki, mitä profeetat ovat kirjoittaneet minusta, toteutuu.» He sanoivat: »Herra, meillä on kaksi miekkaa mukanamme.» »Jo riittää», hän vastasi. Jeesus lähti oppilaidensa kanssa ulos ja meni tapansa mukaan Öljymäelle. Siellä hän kehotti: »Rukoilkaa Jumalaa, ettei kiusaus voittaisi teitä.» Hän meni yksinään kivenheiton päähän heistä, painui polvilleen ja rukoili: »Jos tahdot, Isä, ota minulta tämä kärsimysten malja. Olen kuitenkin valmis kaikkeen, mitä sinä tahdot.» Taivaasta tuli silloin enkeli vahvistamaan häntä. Hän oli niin suuressa tuskassa, että hikoili veripisaroita. Lopulta hän nousi ja palasi oppilaidensa luo, mutta huomasi, että he olivat murheen uuvuttamina nukahtaneet. »Te nukutte!» hän sanoi. »Herätkää ja rukoilkaa Jumalaa, ettette lankeaisi, kun joudutte kiusaukseen.» Hänen vielä puhuessaan heitä lähestyi meluisa ihmisjoukko Juudas etunenässä. Juudas tuli Jeesuksen luo tervehtiäkseen häntä suudelmalla, mutta Jeesus sanoi: »Suudelmallako sinä Messiaan kavallat?» Kun muut oppilaat ymmärsivät, mitä oli tekeillä, he huusivat: »Opettaja, käytämmekö näitä miekkoja?» Yksi heistä sivalsi ylipapin palvelijalta oikean korvan pois. Mutta Jeesus sanoi: »Älkää enää tehkö vastarintaa.» Ja hän kosketti miehen korvaa ja paransi hänet. Sitten hän sanoi ylipapeille, temppelivartion päälliköille ja väkijoukon kärjessä tulleille kansan johtomiehille: »Olenko minä rikollinen, kun te tulette ottamaan minua kiinni miekkojen ja seipäiden kanssa? Miksi ette pidättäneet minua temppelissä, kun olin siellä joka päivä? Mutta nyt on teidän ja saatanan voiton hetki.» He ottivat hänet kiinni ja veivät ylipapin taloon. Pietari seurasi jäljessä. Sotilaat sytyttivät keskelle pihaa nuotion ja istuivat sen ympärille lämmittelemään. Pietari meni heidän joukkoonsa. Eräs palvelustyttö huomasi hänet tulen valossa ja alkoi tuijottaa häntä. Lopulta tyttö tokaisi: »Tuokin oli Jeesuksen kanssa!» Pietari kielsi: »Minä en edes tunne koko miestä!» Hetken kuluttua joku toinen katsoi häntä ja sanoi: »Kyllä sinä vain olet yksi heistä!» »Varmasti en ole», Pietari vastasi. Tuntia myöhemmin joku väitti taas: »Tiedän, että tuo mies on Jeesuksen oppilaita. Hehän ovat molemmat galilealaisiakin.» Mutta Pietari kielsi: »En ymmärrä, mitä tarkoitat.» Ja silloin kiekui kukko. Sillä hetkellä Jeesus kääntyi ja katsoi Pietariin. Tämä muisti äkkiä, mitä Jeesus oli sanonut: »Huomisaamuun kukonlauluun mennessä kiellät kolme kertaa tuntevasi minut.» Pietari lähti pois pihalta katkerasti itkien. Vartiosotilaat alkoivat pilkata Jeesusta. He sitoivat hänen silmänsä, iskivät häntä nyrkillä ja kysyivät: »Kuka sinua nyt löi, profeetta?» He solvasivat häntä kaikin tavoin. Aikaisin seuraavana aamuna kokoontui ylipappien ja muiden uskonnollisten johtomiesten muodostama neuvosto, juutalaisten korkein oikeus. Jeesus vietiin sen eteen ja häntä vaadittiin ilmoittamaan, oliko hän Messias. Jeesus vastasi: »Jos sanon teille, miten asia on, ette usko minua ettekä myöskään anna minun puhua. Mutta pian istun kunniapaikalla kaikkivaltiaan Jumalan kirkkaudessa.» Kaikki huusivat: »Sanot siis olevasi Jumalan Poika?» Hän vastasi: »Te sanoitte sen nyt itse.» He huusivat: »Tarvitsemmeko lisää todisteita? Tuo oli jo tunnustus.»

ニュースレターを購読する

Église Locale をインストール